Yksin vai kaksin.

Vaikka olenkin pääsääntöisesti yksinpuurtaja, niin tänään olin kuitenkin kiitollinen lenkkiseurasta. Varsinkin nyt flunssan jälkeen ovat lenkit olleet aikamoisen tahmeata menoa. Keräilen kuntoni palasia lenkki ja kilometri kerrallaan.

Juhannuspäivänä minulla oli pienellä kävelylenkillä mukana väsynyt matkaseuralainen.

Tänään tuskin olisin lenkille edes lähtenyt todella huonosti nukutun yön jälkeen, jollen olisi sopinut lenkkitreffejä klo 10.00. Olin varoitellut etukäteen, että meno tuskin olisi hääppöistä. Varsinkin kun torstainen yksin juostu lenkki oli todella nihkeä. Pääsin silloin kyllä matkatavoitteeseen, joka oli 8km. Tosin jaksoin juosta vain ekat viisi kilometriä ja kävelin loput. Jaloissa painoi vielä edellisen päivän lenkki juoksurattaiden kanssa ja 120 askelkyykkyä.

Kalojen katselu/askelkyykkytauko keskiviikon lenkillä.

Keskiviikkona kerkesimme neljän kilsan juoksun jälkeen ihmettelemään myös rannalla ja nauttimaan auingonpaisteesta.

Aamulla kuitenkin puin lenkkivaatteet päälle ja löntystin pihalle. Lenkkikaveri oli onneksi hyvällä tuulella ja juttu luisti. Päätimme juosta minulle oudomman reitin, joka oli mukavaa vaihtelua.

Kuva uuden reitin varrelta.

Hitaampi vauhti ei onneksi kaveriani haitannut, eikä hän  ollut moksiskaan, vaikka muutaman kuvan nappasin matkan varrella. Tai, ei hän ainakaan mitään sanonut. Meillä on onneksi aika sama näkemys treenaamisesta. Joskus voi ottaa rennommin eikä aina tarvitse juosta verenmaku suussa.

Kuin huomaamttan tuli juostua 12 kilometriä (keskivauhti 7:03 min/km) ja fiilis lenkin jälkeen oli mahtava. Aamuun verrattuna olo oli kuin uudella ihmisellä.

Mieheni kävi myös tänään lenkillä kaverin kanssa, 41 km. Hän juoksee yleensä myös yksin, mutta viikonlopun pitkät kaverin seurassa, jos vaan mahdollista. Lenkkiseuran kanssa mieheni malttaa ottaa edes osan matkasta rauhallisemmin. 

Juahannusaaton tunnelmia.

Miehelleni pakkolepo tuntui vain tekevän hyvää, toisin kuin minulle. Muutamalla ekalla lenkillä sykkeet olivat kuulemma tavallista korkeammat, mutta nyt meno on taas samanlaista kuin ennenkin. Eikä vauhtikaan kadonnut minnekkään flunssan aikana.

Yhteenveto mieheni treeneistä kuluneelta kahdelta viikolta.

Ma 8.6 - Pyörälenkki lasten kanssa

Ti 9.6 - Juoksulenkki 12,01 km, aika 59:11, kv 4:55 min/km, kes.syke 155.

Ke 10.6 - Juoksulenkki 20,16 km, aika 1:49:00, kv 5:26 min/km, kes.syke 150.

+ pyöräilyä 43,65km, aika 2:20:00.

To 11.6 - Juoksulenkki 18,46 km, aika  1:43:00, kv 5:34 min/km, kes.syke 141.

+ pyöräilyä n. 14-15 km.

Pe 12.6 - Juoksulenkki 15,41 km, aika 1:25:00, kv 5:33 min/km, kes.syke 139.

La 13.6 - Lepo, n. 7 h klapitalkoissa.

Su 14.6 - Juoksulenkki 40,45 km, aika 4:30:00, kes.syke 129.

Viikokilometrit yht. 106,49.

Ma 15.6 - Juoksulenkki 10,06 km, aika 53:22, kv 5:18 min/km, kes.syke 137.

Ti 16.6 - Lepopäivä, lasten kanssa Särkänniemessä.

Ke 17.6 - Juoksulenkki 20,01 km, aika 1:35:00, kv  4:46 min/km, kes.syke 150.

+ pyöräilyä 41,87 km, aika 2:08:00.

To 18.6 - Juoksulenkki 15,17, aika 1:26:00, kv 5:40 min/km, kes.syke 129.

Pe 19.6 - Juoksulenkki 15,32 km, aika 1:18:00, kv 5:08 min/km, kes.syke 139.

(ekat 4 km kovaa + välissä 2 x 1 km kovaa)

La 20.6 - Juoksulenkki 5,01 km, aika 26:46, kv 5:20 min/km, kes.syke 133.

Su 21.6 - Juoksulenkki 40,88 km, aika 4:31:00, kes.syke 125.

Viikkokilometrit yht. 106,45.

.

 Tähän kuluneeseen viikkoon mieheni on oikein tyytyväinen. Vaikka edelliselläkin viikolla tuli melkein samat kilometrit, oli  tämän viikon treenit laadukkaampia. Mm. keskiviikon maratonvauhtinen kakskymppinen antoi puolisolleni uskoa loppukesän tavoitetta ajatellen.