sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Virvon varvon.



Se on viikko taas vierähtänyt ja tänään on vietetty palmusunnuntaita.
Meidän oven takana ei yhtään noitia vieraillut, mutta me piipahdimme mummolassa perinteen mukaisesti.

Tosin meidän muksut eivät halunneet pukeutua noidiksi, joten meidän ovesta astui ulos musta kissa, kirjava pantteri ja pikkutiikeri.



Treenit sujuivat tällä viikkolla harmaissa ja osin sateisessa ilmassa. 

Minun kolmen juoksulenkkini lukemat näyttivät seuraavilta.


Maanantain lenkki piti olla kevyt peruslenkki, mutta en malttanutkaan ottaa iisisti vaan paransin vitosen aikaani.


Tiistain lenkkireitti kulki osin sellaisia polkuja pitkin, jotka oli vielä paikoin jäisiä tai tosi kuraisia.


Yleensä juoksen viikonloppuna pitkän lenkin, mutta tänään tiukemman aikataulun takia päätin yrittää reippaamman vauhtista kasia.  Tänäänkin oli pakko loppumatkasta poiketa metsäpolulle, vaikka tiesin että se on vielä huonossa kunnossa. Mieleni kaipasi luonnon rauhaan edes hetkeksi juostuani ensin pitkin asvaltoituja teitä.

Lisäksi viikkoon mahtui kolme salitreeniä ja muutama lasten kanssa tehty kävelylenkki. 

Minun juoksukilometrini oli siis yhteensä 21km, mikä on noin puolet siitä mitä mieheni juoksi pelkästään tänään.


Hän juoksi tänään yksin pitkän lenkin ohitellen pääsiäisnoitia siellä sun täällä. Itselläni on vielä hiukan tekemistä siinä, että jaksaisin juosta edes vitosen tuolla keskivauhdilla millä puolisoni juoksi 40km.


Yllä kuva mieheni harjoitusvihkosta tältä viikolta. Kilometrejä siis yhteensä 118,35. 

Hän on vuosia kirjannut harjoituksensä ylös perinteisesti kuulakärkikynällä paperille, sillä tietokoneet ja muut vempeleet, sykemittaria lukuun ottamatta, eivät ole hänen juttunsa. Ja noita vihkoja löytyy aika monta vuosien takaa. 

Huomenna treenit jatkuu pääsiäistä odotellessa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti